Katselin tuossa äsken vanhaa videosaldoa. Postaan tähän ensimmäisen tekemäni blogivideon, jonka tein vielä suomen puolella. Jukra mie oon kalpea verrattuna nytte. Nahka vähän jo punottaa palamisesta ja pikkasen lähtee. :D
Äänenlaatu saattaa olla vähän kehno kun autot ajaa, ja on vielä aamukooma.
Eilinen Suomi-ilta meni tosi hyvin. Lantrinki loppu kesken (viisi litraa!!!), mutta kyllä Finlandia kelpasi ihmisille sellasenaan. Meillä oli aluksi teknisiä ongelmia näyttää videoita, ja meillä meni eka vartti siirtäessä muistitikulla toisella koneelle meidän matsku. Veronika -niminen tyttö piti Slovakiasta meitä ennen oman esittelynsä. Hä puhu hiljaa että oli vaikea saada selvää, mutta hän näytti videoita. Tuntui, että sitten kun meidän vuoro oli, ihmiset ei ollut enää kiinnostuneita, koska joutuivat odottamaan, mutta ihmiset sanoi aivan muuta kun kyseltiin vähän palautetta.
No meni kuitenki hyvin, ja miusta meni ainakin ihan hyvin.
Oltiin tänää Perelik Peakilla. Meidän homma oli sitoa paalien ympärille narua kun ne alkoi hajoilemaan. Tietääköhän ne täällä että paalit ei oo tarkotettu rakennustavaraks, vaan ruuaksi kotieläimillä. Sitä paitsi, Suomessa vaan tehdään parempia paaleja, eikä ne vaan hajoo tollee kasaa. Ärsyttävän turhauttavaa hommaa. Tehtiin paahtessa sitä koko päivän. Tiputettiin semmoselta lava -tasolta paalit alas. Sidottiin, ja pantiin takas. Ihan silkkaa tuskaa. Lounaskin oli semmonen kebakko, kaks kurkun puolikasta ja tomaatti. mää nyt valitan, mutta välillä tuntuu, että oonko mie jollain läskileirillä, kun ruoka-annokset on niin pieniä.
Täällä ruokaa on vähän niinku karppaus-safkaa. Yleensä meillä on ruokana täällä kanaa, ruokajuomana vettä ja salaattina kurkkuja ja tomaattia. Koskaan ei syödä kalaa (onneks), ja possun ja sianlihaa on ehkä kerran viikossa pihvinmuodossa. Azerbaitsan on muslimi maa niin ne ei syö possua, täällä on pari kasvissyöjää ja mun kämppis eva ei syö punaistalihaa. Suurin meistä ei tykkää kalasta ja, lisäksi mie ja Jenni ei käytetä maitotuotteita, joten näillä ehdoilla on vähän pakko mennä.
Kyllä mie on aina lautasen tyhjäks syöny, mutta olis ihan kiva saada välillä perunaa kanan kanssa, tai riisiä... tai pastaa. Jos näitä hiilaripommeja on tarjolla, niin yleensä sen kanssa on paistettua juustoa. Ei koskaa lihan kanssa. O.o
Tossa viikko sitten meillä oli illalliseksi kolme paistettua paprikaa ja päällä tomaattikastiketta. Se pisti vähän vihaseksi.. Ihme karppaajat...
Tänää oli kuitenki Täyttettyjä paprikoita riisillä ja lihalla. Ne oli hyviä!
Niukan ruoan takia käydään lähes joka päivä marketisssa.. Hedelmiä kuluu ja suklaata. Suklaata liikaa...
Mie kaipaan myös oikeeta kahvia. Jopa sitä myrkkyä mitä keitän kotona ;_;
Nescafé ei ole ystävä.
Eiköhän tää ole tarpeeksi nillityksestä. Meillä on oikeesti mahtavaa. Festivaali starttas tänää ulkoilma-dokkarilla, joka kertoi OM -nimisestä yhtyeestä, joka soittaa täällä. Myös ensimmäiset vieraat saapuivat; Portugalilainen Miguel ja saksalainen Peter (hän riesi Porin Jazzin ja oli käyny 60 -luvulla Tampereella!!) ja armenialainen reportteri, jonka nimeä en muista.
Huomenna pitäisi näyttää heille kaupunki. Menempäs siis nyt nukkumaan. Hyvää yötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti